Blogi

Räätäli leikkaa niksin naksin – vanhan ajan elämään tutustumassa

Kirjoittanut 16.9.2019 No Comments

Vanhan ajan elämään tutustuminen on ensimmäinen osa historian opetusta steinerkoulussa. Keskeisenä sisältönä on maanviljelyskulttuuriin ja vanhoihin käsityöläisammatteihin tutustuminen. Esittelen tässä blogitekstissä tämän vuoden kolmannen luokan historian opetusta.

Aloitimme tutustumisen maanviljelyskulttuuriin jo viime keväänä. Luokkamme sai mahdollisuuden viljellä vehnää, perunaa ja porkkanaa Turun kaupungin kasvimaapalstalla Katariinanlaaksossa. Hoidimme maata luokan kanssa toukokuun loppuun saakka ja kesällä talkoovoimin. Elokuussa palasimme palstallemme tutkimaan satoa. Jouduimme toteamaan vehnänjyvien kadonneen lintujen suihin, mutta perunasta ja porkkanasta ryhdymme  pian korjaamaan satoa. Pääsemme tänä syksynä leipomaan perunarieskaa. Ostojyvät jauhautuvat jauhoksi luokkamme jauhinkivien avulla.

Tänä vuonna vanhan ajan elämään tutustutaan kuvitteellisen Jaakon tilan kautta. Tila on ollut olemassa noin 100 vuotta sitten. Olemme ensimmäisen kolmen viikon aikana tutustuneet tilan henkilöihin, pihapiiriin ja viljelyyn. Jokaisella, niin lapsella kuin vanhuksella, on tärkeä tehtävä tilan elämässä. Historian opetuksessa on tärkeää löytää näkökulmaa tähän aikaan, missä oppilaat nyt elävät. Steinerkoulun kolmannen luokan historian opetus kulkee nimellä talonpoikaisjakso. Se antaa loistavan mahdollisuuden huomata elämän muuttuneen jo sadassa vuodessa huikean paljon.  Olemme muun muassa pohtineet vanhan ajan naisten ja miesten töitä, autottomuutta, ruoan hankkimista, kädentaitojen merkitystä tai sään merkitystä tulevan vuoden ruokavarannoissa. Entäpä se, että ennen talon isännän silmäterä ei ollutkaan auto, vaan upea ja vahva hevonen, jota ohimennen siliteltiin ja pidettiin aina puhtaassa pilttuussa.

Tilan elämä kulkee mukanamme koko kouluvuoden. Ensimmäisellä jaksolla tilalla oli elo-syyskuu, niin kuin meilläkin. Vuoden kiertoa seuraamalla oppilaat saavat käsityksen maalaiselämän työtehtävistä eri vuodenaikoina. Vaikka maaseudun ihmisillä on ollut silloinkin runsaasti kädentaitoja ja omavaraisuutta, tarvitsivat he myös muiden taitavien ihmisten apua. Seuraavalla historian jaksolla tutustumme vanhoihin käsityöläisammatteihin. Seppä rautaa takoo,  matonkutoja mattoa kutoo, puusepän höylä suihkaa ahkeraan ja  räätäli leikkaa niksin naksin, sakset sauhuten. Vanhoihin ammatteihin tutustumme luokkatyön lisäksi vierailujen avulla ja mikä tärkeintä, itse tekemällä. Vanhan ajan elämään tutustuminen käy elävimmin omin käsin tutkien ja tuntien. Jaakon tilan lapset, Matti ja Miina, tekevät talven puhdetöinä keppihevoset lämpimään uunin pieleen nojaten Aukusti-vaarin kertoessa tarinoita lapsuudestaan. Tänä vuonna käsityötunneilla valmistamme ovat keppihevoset, teemme kenkiin villasta huovuttaen villapohjalliset ja valmistamme savityönä joulupuurolautaset, kuten savenvalajat entisaikaan.

Vanhan ajan elämä kulkee kolmannen luokan ajan elävänä niin lauluissa kuin tarinoissakin. Vanhat työlaulut ja entisajan elämästä kertovat kansanlaulut tarttuvat helposti kolmasluokkalaiseen. Reippaus, tarmokkuus ja halu oppia maailmasta kuvastaa kolmannen luokan oppilasta. Äidinkielen kertomusaineistona on muun muassa maanviljelyskulttuuriin kuuluvia tarinoita sekä tutustuminen maailman ja ihmisen syntyyn eri kulttuurien mukaan. Onkohan niin, että näitä tarinoita kerrottiin lämpimän uunin liepeillä Jaakon tilalla 100 vuotta sitten?

Oheiset kuvat ovat kolmannen luokan käsityötunneilta ja ensimmäisestä historian vihosta.