Steiner­pedagogiikka

Asioita lähestytään kokonaisuudesta käsin

Ikäkausiopetus

Steinerpedagogiikan ikäkausiopetus perustuu ihmiskäsitykseen, jonka mukaan kaikella ihmisen kasvulla ja kehityksellä on omat herkkyyskautensa. Opetuksessa näitä herkkyyskausia käytetään hyväksi. Ihmisen kehitystä tarkastellaan seitsenvuotisen rytmin avulla. Opetusmenetelmät ja sisällöt muuttuvat kun lapsi kehittyy ja muuttuu.

0 – 6/7 vuotta

Syntymän ja koulukypsyyden välillä kasvun painopiste on fysiologisessa kasvamisessa ja kehittymisessä. Tämä on myös toiminnaalisuuden (tahdon) kasvatuksen päävaihe. Lapsi oppii jäljittelemällä aikuisia (puhumaan, toimimaan). Ympäristön merkitys on suuri – lapsi aistii herkästi ympäristöään. Kasvattajan tärkein tehtävä on olla kaiken tuon ehdottoman jäljittelyn arvoinen.

6/7 – 13/14 vuotta

Toisen seitsenvuotiskautensa alussa (tai ensimmäisen lopulla) lapsi aloittaa koulun ja elää tunne-elämänsä kehittymisen aikaa. Opetussisällöt muunnetaan eläviksi mielikuviksi kokemuksellisuuden kautta. Tunne-elämys ja kuvallisuus ovat opetuksen perusta. Murrosikää lähestyttäessä opetuksessa huomioidaan uusi kriittinen asenne ja kyky ajatella syy-seuraus suhteilla. Koulun alkamisesta kahdeksanteen luokkaan saakka eli koko toisen seitsenvuotiskauden ajan luokkaa ohjaa sama luokanopettaja.

13/14 – 18/21 vuotta

Murrosiästä aikuisuuteen painottuu ajattelun kehittyminen. Asioita tarkastellaan monesta eri näkökulmasta ja opettajan rooli muuttuu auktoriteetista asiantuntijaksi. Työskentely on itseohjautuvampaa ja analyyttisempää kuin aiemmin. Tiedollinen opetus painottaa kokonaisuuksien ymmärtämistä, jonka pohjalta pyritään herättämään oppilaan oma itsenäinen päättely ja oivaltaminen. Tiedollisen opetuksen vastapainona on edelleen paljon taito- ja taideaineita. Tavoitteena on suunnata nuori yhteiskuntaan ja nykyajan ymmärtämiseen.

Temperamentti­kasvatus

Temperamenttijaottelu on eräs tapa tarkastella ihmisen luonnetyyppiä. Jokaisesta ihmisestä on löydettävissä kaikki temperamenttityypit, lapsella yleensä jokin toisia hallitsevampana.

Sangviininen – Melankolinen – Flegmaattinen – Koleerinen. Neljä temperamenttityyppiä toimivat opettajan työkaluina, apukeinoina luoda kullekin lapselle oma yksilöllinen oppimisympäristö. Perusajatuksena on kehittää ja hyödyntää vallitsevan temperamentin positiivisia mahdollisuuksia. Temperamenteista ei puhuta oppilaille itselleen eikä niiden avulla leimata oppilasta. Temperamenttikasvatuksessa painotetaan oppilaan hyviä puolia ja hallitsevan temperamentin positiivisia mahdollisuuksia. Temperamenttipiirteitä ei pyritä poistamaan vaan niiden ajatellaan olevan osa lasta, joka opettajan on hyväksyttävä kokonaisuutena. Temperamenttia ei nähdä pysyvänä, vaan muuttuvana ja elävänä.

Valinnaisuudesta

Steinerkouluissa on vain vähän valinnaisuutta. Tämä perustuu ajatukseen ihmisen monipuolisuudesta – tekemällä, kokeilemalla ja opiskelemalla monia erilaisia asioita ja taitoja laajennetaan lapsen ja nuoren minäkuvaa. Tällöin opiskelu ei kavennu yhden osaamisalueen yksipuoliseksi vahvistamiseksi. Asiat, jotka eivät heti tunnu kutsuvilta, saattavat muuttua sellaisiksi aiheeseen paremmin tutustuttaessa.

Periaatteessa steinerkoulussa kaikki opiskelevat kaikkea, eikä koulussa esimerkiksi ole sukupuoleen sidottuja oppitunteja. Sekä tytöt että pojat virkkaavat ja tekevät puutöitä. Myös liikuntatunneilla toimitaan sekaryhmissä. Taito- ja taideaineet ovat kaikille pakollisia.

Steinerkoulu ei kuitenkaan ole taidekoulu vaan taito- ja taideaineet toimivat vastapainona teoreettisille oppiaineille ja tukevat näin lapsen kokonaisvaltaista kasvua.

Taito- ja taideaineet

Steinerkoulussa ei harjoiteta taide- ja taitoaineita siksi, että kaikista pitäisi tulla käsityöläisiä tai taiteilijoita. Taideaineiden avulla harjoitetaan koko ihmistä. Lapsi hahmottaa maailmaa aistiensa kautta, ja erilaisiin materiaaleihin tutustuminen ja niiden työstäminen liittävät lapsen ympäröivään maailmaan. Ne myös kehittävät motorisia taitoja ja esteettistä arviointikykyä.
Iän karttuessa työn suunnittelu ja toteutustapa kehittyy. Kuvataiteessa tullaan tietoisemmaksi laaduista, ilmiöistä, erilaisista kauneuskäsityksistä jne. Taitoaineissa siirrytään perustekniikoista lähemmäs taideteollista ilmaisua.

Eurytmia

Eurytmia on liikuntataidemuoto, jossa työskennellään puheen ja musiikin parissa etsien niille kehollista ilmaisua. Alaluokilla eurytmiaa lähestytään satukuvien kautta, jotka esimerkiksi runojen välityksellä puhuttelevat lasta. Lapsi saa olla luova ja eläytyä. Ylemmillä luokilla puheen ja musiikin elementtejä lähestytään tietoisemmin, kuunnellen ja tutkien.

Eurytmia jakautuu kahteen osa-alueeseen, äänne- ja säveleurytmiaan. Äänne-eurytmiassa löydämme jokaiselle puheen äänteelle sitä vastaavan liikkeen, eleen. Säveleurytmiassa ilmennämme liikkeellä musiikkia. Esimerkiksi jokaisella intervallilla ja sävelellä on omanlaisensa liike. Eurytmiaa kutsutaankin usein näkyväksi musiikiksi, tai äänne-eurytmian kohdalla näkyväksi puheeksi.

Kehomme yhdistää meidät nyt-hetkeen. Hallitaksemme monimutkaisempiakin liikkeitä täytyy myös mielemme olla vahvasti läsnä. Toisten liikkujien huomioiminen sekä vielä omien liikkeiden tekeminen oikein vaatii huomiokyvyltä paljon. Eurytmiassa keskittymiskyky kasvaa ja vähitellen voi kokea hallitsevansa tekemisensä yhä paremmin. Tämä vahvistaa luottamusta itseen ja antaa kokemuksen sisäisestä vapaudesta.

Usein kysytyt kysymykset

Miten steinerpedagogia näkyy käytännössä oppilaille?
Koulumme noudattaa yleistä perusopetussuunnitelmaa, eli koulumme tarjoaa mahdollisuuden oppia samat asiat kuin lähikoulussa. Steinerpedagogia näkyy käytännössä siinä, että asioita opiskellaan osittain eri järjestyksessä ja osittain käytännönläheisemmin ja kokonaisvaltaisemmin tavoin kuin lähikoulussa.

Mitä jakso-opetus tai pääaineopiskelu tarkoittaa?
Steiner-koulussa opiskellaan tiettyjä oppiaineita (esim. historia, biologia, maantieto,. äidinkieli, matematiikka) jakso-opetuksena. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseistä ainetta on 3–6 viikon ajan jokaisena oppipäivänä. Jaksotunti on tavallisesti kaksoistunti, eli kestää aina 75 minuuttia. Työskentelyjakson aikana hyödynnetään työvihkotyöskentelyä.

Mitä on työvihkotyöskentely?
Oppiaineissa käytetään työvihkoa, johon kirjoitetaan ja kuvitetaan aineen sisältöjä. Omien työvihkojen tekeminen on keskeinen osa oppimisprosessia; oppilas luo henkilökohtaisen suhteen asiaan työstäessään opitun aineksen kirjalliseen muotoon kuvin ja sanoin. Tutkimustenkin mukaan (esim. Aino Saarinen, Equality in cognitive learning outcomes: the roles of educational practices, Helsingin yliopisto 2020) tämä on erinomainen tapa tukea oppimista.

Saadaanko steiner-koulussa normaalit arvosanat?
Oppilaat saavat sanallisen arvioinnin luokilla 1-3. Neljänneltä luokalta alkaen käytetään numeroarviointia. Luokilla 3-7 oppilaat saavat todistuksen mukana ”vahvuusliitteen”, jossa kuvataan oppilaan erityisvahvuuksia.

Onko koulussa rinnakkaisluokkia?
Koulussamme ei ole rinnakkaisluokkia. Tämä tarkoittaakin parhaimmillaan sitä, että luokkayhteisö pysyy samana jopa 13 vuotta. Luokanopettaja opettaa suurimman osan aineista ensimmäiset 7 vuotta. Sen jälkeen oppiaineiden opetuksesta vastaavat koulun aineenopettajat.

Mitä on eurytmia?
Eurytmia on liikuntataidemuoto, jota opiskellaan osana perusopetusta. Eurytmia jakautuu kahteen osa-alueeseen, äänne- ja säveleurytmiaan.

Onko opiskelu maksullista?
Perusopetus on Suomessa maksutonta. Koulussamme on käytössä vapaaehtoinen tukimaksu, joka on perusopetuksessa 50 €/kk/perhe ja lukiossa 50 €/kk/opiskelija. Tukimaksut käytetään esimerkiksi laadukkaampien materiaalien hankintaan ja ruokailussa luomuruuan osuuden kasvattamiseen. Tukimaksut ja erilaiset lahjoitukset ovat tärkeä osa koulun rahoitusta.