Blogi

Varför svenska?

Kirjoittanut 15.10.2019 No Comments

Silloin tällöin kouluissa törmää kysymykseen ”Miksi ruotsia on pakko opiskella?” Ruotsin opettajalla saattaa mennä paljon energiaa oppilaiden motivointiin ja silti oppilaille saattaa jäädä epäselväksi, mihin ruotsia oikein tarvitsee elämässä. Tätä varten on kehitetty Kansalliskielet ry:n alla toimiva Kielilähettiläät-projekti. Ruotsin kieltä osaava, vapaaehtoinen kielilähettiläs vierailee kouluissa kertomassa omaa tarinaansa ruotsin oppijana ja käyttäjänä. Toiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden sisäinen motivaatio kielenoppimiseen ja ymmärtää kielitaidon tuomat mahdollisuudet ja hyödyt jo koulussa ollessa. Kielilähettilään tarina saattaa antaa opiskelijoille oivalluksen kielitaidon tarjoamista mahdollisuuksista, ja innostaa opiskelijoita esimerkiksi lähtemään Ruotsiin vaihtoon, käymään armeija ruotsiksi tai käyttämään ruotsia muuten arjessaan.

Viime viikolla Turun Steiner-koulun lukiolaiset saivat vieraakseen turkulaisen kielilähettilään, Johanna Kiviniemen. Johanna on vapaaehtoinen kielitaidon puolestapuhuja ja hänen on helppo löytää syitä ruotsin kielen opiskeluun. Johannan esitelmä oli kokonaan ruotsiksi, mikä saattoi jännittää joitakin opiskelijoita ennakkoon. Mutta kun Johanna pääsi vauhtiin, niin yleisö rentoutui, sillä hän puhui selkeästi. Puheessaan Johanna nosti napakasti esiin ruotsinkielentaidon tärkeyden, sillä esimerkiksi Turun alueella on jatkuva pula ruotsinkielentaitoisista ammattilaisista. Englanti on luonnollisesti tärkeä kieli, mutta jos sen lisäksi osaa ruotsia, saa selvän kilpailuedun työtä hakiessa.

Johanna korosti, kuinka helppoa ruotsin taidon kehittäminen nykypäivänä on esimerkiksi television ja netin avulla.  Opiskelijoiden olisi lisäksi hyvä muistaa, että suomalaisissa kouluissa saa laadukasta ja ilmaista kieltenopetusta, jota kannattaa arvostaa.  Myös jatko-opinnot onnistuvat Turun seudulla kätevästi toisella kotimaisella, esimerkiksi Åbo Akademissa. Ennen kaikkea lähettiläs painotti opiskelijoille sitä, ettei kielessä tarvitse olla täydellinen käyttäessään sitä. Tämä vaatii rohkeutta olla välittämättä siitä, että kielitaito ei ole täydellinen.

Kielilähettilään vierailun ansioista muodostuikin kuva, että ruotsin kielen taidosta ei todellakaan taida olla mitään haittaa kenellekään – ainoastaan plussaa! Vapaamuotoisen gallupin tuloksena totesimme, että reippaasti yli puolet lukiolaisista oli ymmärtänyt Johannan puheesta pääasiat ja pystynyt seuraamaan esitelmää pääpiirteissään. Tämä on erittäin hieno ja ilahduttava tulos, ja tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia ruotsinkielisiä kohtaamisia!