Blogi

Resurssiopettajan jouluterveiset

Kirjoittanut 13.12.2019 No Comments

Pasin ja Pisin jouluseikkailu

Olipa kerran kaksi tonttua, Pasi – tonttu ja Pisi – tonttu. He matkustivat reellä joulupukin luo. Reki hajosi ja tontut lensivät selälleen maahan ja hautautuivat lumeen. He eivät löytäneet ensin enää pois. Lopulta ne kaivoivat itsensä ulos hangesta ja näkivät valon. Sitten ne menivät valoa kohti. Siellä oli pikkumökki, jossa oli lämmintä. Mökissä oli kaksi sänkyä, yksi keittiö ja kaksi tuolia. Siellä oli myös pikkuaukko, jossa oli uudet lakit. Tontut kokeilivat lakkeja. Kun ne kokeilivat lakkeja, nämä sopivat hyvin yhteen. Molemmat lakit olivat punaiset. Pasi – tonttu ja Pisi – tonttu menivät lämpimään petiin nukkumaan. Äkkiä ovelta kuului koputus ”Kop, kop, kop ..”. Oven takana oli joukko joulupukkeja. Tämä iso joukko heitti joululahjoja. Niissä lahjoissa oli kaikkea, mitä tontut olivat toivoneet. Lahjoissa oli pakattuna uudet vaatteet, hanskat ja lämpimät kengät. Sitten siellä oli vielä pulkka. Pasi ja Pisi lähtivät pulkkamäkeen. Siellä ne näkivät myös ketun. Tontut lähtivät seuraamaan kettua. Se juoksi metsään taikamaahan. Taikamaassa oli lämmintä ja ihanaa. Taikamaassa kaikki kimalsi ja säihkyi. Puiden oksilla kimalsi auringonsäteet ja jääpuikot. Keskellä taikamaata oli suuri joulukuusi, jossa oli tuhat kynttilää ja yksi tähti.  Metsän asukkaat olivat tulleet kuusen ympärille viettämään joulua. He tanssivat piirissä kuusen ympärillä. Ne pitivät toisiaan käpälistä ja tassuista kiinni. Jänis ja susi lauloivat yhdessä joululauluja, kun heinäsirkkaparvi säesti laulua. Karhu keitti puuroa isossa kannossa, josta riitti kaikille. Se taisi lisätä puuroon ison kauhallisen hunajaa. Pasi ja Pisi toivottivat kaikille hyvää joulua. Ja siellä oli hauskaa!

Yllä oleva kertomus syntyi joululahjaksi lukijoilleen niiden koulun alaluokkien oppilaiden kesken, jotka kävivät resurssiopettajan luona opiskelemassa marraskuun kahtena viimeisenä viikkona. Tarinaan sai lisätä vaikka vain yhden asian tai lauseen, joku kertoi pari uutta käännettä tapahtumiin. Oppilaat kertoivat ja opettaja kirjasi muistiin jokaisen osallistuneen kanssa, kunhan ensin oli tehty tehtävät valmiiksi. Näin syntyi ketjuna tarina Pasin ja Pisin jouluseikkailusta tonttujen nimiä myöden. Tämä oli yhteinen joulusalaisuus.

Mikä ihmeen resurssiopettaja?

”Tos huonees on toi tommonen … siel on se, joka auttaa, kysy siltä, jos et vaiks osaa jotain, ni se yrittää auttaa..”, kuuluu oppilaan määritelmä resurssiopettajasta raollaan olevan oven takaa.

Tällä hetkellä resurssiopettajan päivä koostuu koulussamme hyvin erilaisista tuokioista perusasteen oppilaiden kanssa. Välillä resurssiopettaja kertaa jotain aihetta tai taitoa pienen ryhmän kanssa erikseen, välillä hän toimii samanaikaisopettajana luokissa, tai luokasta irrotetaan pienryhmä opiskelemaan resurssiopettajan kanssa samaa asiaa, jota luokassa käsitellään. Samoja tehtäviä tehdään samaan aikaan kahdessa eri paikassa, mutta pienemmissä ryhmissä. Välillä resurssiopettajan luona harjoitellaan jotain aihetta luokanopettajan tai aineenopettajan antamin täsmäohjein muutaman kerran tai pidempänä periodina. Päivät kuluvat sukkuloidessa luokasta toiseen. Aamupäivällä koulun pienten oppilaiden kanssa esimerkiksi lasketaan allekkain tai pompitaan kertotauluja, kirjoitetaan vaikeita sanoja tai mietitään millähän kirjaimella se sana ”lammas” alkaakaan. Siitä opettaja siirtyy suoraan laskemaan yläluokkaan potenssilaskuja tai ratkomaan ruotsin kielen kielioppitehtäviä. Oppilaat tulevat tutuiksi sekä alakoulusta että yläkoulusta. Resurssiopettajan haaste on löytää tapa lähestyä oppilaita sekä opettajia siten, että hänen työpanoksensa hyödyttää molempien työskentelyä. Päivän sukkulointihaasteisiin kuuluu eri opettajien tavoittaminen koulupäivän aikana. Tiivis yhteistyö opettajien kanssa toimii ”punaisena lankana”.

Mitä jää syyslukukauden ajalta reppuun? Ainakin se, miten avartavaa ja kiinnostavaa on ollut työskennellä samanaikaisopettajana ja katsella luokissa oppitunteja ikään kuin luokan sisältä ja nimenomaan ajoittain oppilaan perspektiivistä. Tästä aiheesta kumpuaa paljon pohdittavaa. Minkälaista hyötyä voitaisiin saavuttaa samanaikaisopetuksen kehittämisellä steinerkoulussa ja mitä kaikkea se voisi olla? Repun pohjalla on tallessa lukukauden alussa ohjeeksi mietitty pyrkimys tarjota oppilaille oikeanlaista tukea oikeaan aikaan. Sitä kohti on kurotettu.