Mitä eroa

Lähestymistapa

Steinerkoulussa ja peruskoulussa opitaan samat asiat, mutta hieman eri tavalla ja eri järjestyksessä. Steinerpedagogiikassa lähestytään opetettavia asioita kokonaisuudesta käsin. Alkuopetuksessa koululaisentaitojen tärkeimpinä asioina pidetään sosiaalisten taitojen kehitystä.

Jakso-opetus

Steinerkouluissa päivä alkaa yleensä jaksoaine-tunnilla. Jaksoina opetetaan äidinkieltä, matematiikkaa, historiaa ja luonnontieteitä. Jaksotunti on tavallisesti kaksoistunti. Jakson kesto on 3-6 viikkoa.

Vihkotyöskentely

Omien työvihkojen tekeminen on keskeinen osa oppimisprosessia; oppilas luo henkilökohtaisen suhteen asiaan työstäessään opitun aineksen kirjalliseen muotoon kuvin ja sanoin. Työvihko on osa oppimisprosessia, ei onnistumisen mittari. Oppikirjoja käytetään opettajan harkinnan mukaan.

Arviointi

Oppilaat saavat sanallisen arvioinnin läpi koko kouluajan. Numeroarviointi tulee sen rinnalle yläkoulussa.

Luokkayhteisö

Steinerkoulussa luokkayhteisö pysyy samana jopa 13 vuotta. Luokanopettaja opettaa suurimman osan aineista ensimmäiset 8 vuotta. Sen jälkeen kaikkia aineita opettaa aineopettaja.

Vapaaehtoiset koulumaksut

Yksityiskoulun rahoitus perustuu suurimmaksi osaksi valtionapuun, ja koulun tukimaksu on vapaaehtoinen. Tukimaksut ovat kuitenkin erittäin tärkeä osa koulun rahoitusta, ja mahdollistavat mm. laadukkaiden, steinerpedagogisten opetusmateriaalien käytön.

Perusopetuksen vapaaehtoinen tukimaksu on 50€/kk/perhe.

Lukiossa tukimaksu on  50/€kk/oppilas.

Koulu on valinta

Steinerkoulu on kaikille vanhemmille tietoinen valinta. Sen johdosta koulu on ehkä selkeämmin myös “meidän juttumme” – asia jota vanhemmat haluavat tukea ja edistää.

Vanhempain yhteistyö

Vanhemmat osallistuvat koulun toimintaan kouluyhdistyksen ja toimikuntien kautta. Kouluyhteisössä on mahdollisuus tutustua hyvin opettajiin ja toisiin vanhempiin. Yhteistyö ja vertaistuki on luontevaa.

Oppiaineet

Tavallisten kouluaineiden lisäksi steinerkoulussa on omia oppiaineita: eurytmiaa ja muotopiirustusta.

Eurytmia on liikuntataidemuoto, joka kehittyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Rudolf Steinerin antamien virikkeiden pohjalta. Steinerkoulussa se on ollut yhtenä oppiaineena ensimmäisestä Steiner-koulusta lähtien (1919).

Eurytmiassa työskennellään puheen ja musiikin parissa etsien niille kehollista ilmaisua. Puhe ja musiikki elää ihmisessä, niin sisäisenä kokemusmaailmana, kuin myös osana hänen ruumiillista rakennettaan. Siksi voimme löytää puheeseen ja musiikkiin kokonaisvaltaisen yhteyden. Tavallaan löydämme niistä koko maailman sen kaikkine väreineen, tunnelmineen ja laatuineen. Alaluokilla lähestymme näitä laatuja satukuvien kautta, jotka esimerkiksi runojen välityksellä puhuttelevat lasta. Lapsi saa olla luova ja eläytyä menninkäiseksi, keijuksi, tuuleksi, myrskyksi, auringoksi tai vaikka pieneksi kukaksi. Ylemmillä luokilla puheen ja musiikin elementtejä lähestytään tietoisemmin, kuunnellen ja tutkien.

Eurytmia jakautuu kahteen osa-alueeseen, äänne- ja säveleurytmiaan. Äänne-eurytmiassa löydämme jokaiselle puheen äänteelle sitä vastaavan liikkeen, eleen. Huomaamme, että jokainen äänne on oma maailmansa ja edustaa erilaista laatua. Näille laaduille voimme löytyy vastaavuuden ihmisestä ja luonnosta. Esimerkiksi konsonanttien liikekieli löytyy luonnonelementeistä, vaikkapa veden tai ilman liikkeistä. Vokaalien tunnelmat vastaavat ihmisen sisäistä kokemusmaailmaa. A:n liike on avautuva, E:ssä kätemme sulkeutuvat ja tulevat ikään kuin suojaksi maailman ja meidän välille, O:ssa teemme pyöreän, ympäröivän sympaattisen eleen jne.

Säveleurytmiassa ilmennämme liikkeellä musiikkia. Esimerkiksi jokaisella intervallilla ja sävelellä on omanlaisensa liike. Eurytmiaa kutsutaankin usein näkyväksi musiikiksi, tai äänne-eurytmian kohdalla näkyväksi puheeksi. Kuten musiikissa itsessäänkin eri elementit soivat yhdessä täydentäen toinen toisiaan, pyrimme myös eurytmiassa liikkujien välillä yhteiseen tietoisuuteen ja siitä syntyvään harmoniseen liikkeeseen. Eri henkilöt tai ryhmät voivat esimerkiksi ilmentää eri musiikin elementtejä tai edustaa vaikkapa musiikin eri ääniä (diskantti, basso). Voidaan sanoa, että sosiaalinen elementti on aina eurytmiassa vahvasti läsnä. Harjoittelemme itse asiassa taitoja, joita muutenkin elämässä tarvitsemme toimiessamme yhdessä toisten kanssa.

Kehomme yhdistää meidät nyt-hetkeen. Hallitaksemme monimutkaisempiakin liikkeitä täytyy myös mielemme olla vahvasti läsnä. Toisten liikkujien huomioiminen sekä vielä omien liikkeiden tekeminen oikein vaatii huomiokyvyltä paljon. Eurytmiassa keskittymiskyky kasvaa ja vähitellen voi kokea hallitsevansa tekemisensä yhä paremmin. Tämä vahvistaa luottamusta itseen ja antaa kokemuksen sisäisestä vapaudesta.